{"id":16,"date":"2014-08-13T18:03:50","date_gmt":"2014-08-13T15:03:50","guid":{"rendered":"http:\/\/pyyvila.fi\/wordpress\/?page_id=16"},"modified":"2015-10-17T23:18:09","modified_gmt":"2015-10-17T20:18:09","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"\/historia\/","title":{"rendered":"Historia"},"content":{"rendered":"\n\t
<\/div> <\/div>
\n\t
\n\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Tuulahdus menneisyytt\u00e4<\/h2>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t\t Lue lis\u00e4\u00e4<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t <\/div><\/div><\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Unohtumattomia kartanoel\u00e4myksi\u00e4 <\/h2>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t\t VARAA JO T\u00c4N\u00c4\u00c4N!<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t <\/div><\/div><\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

The breath of history<\/h2>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t\t Book now<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t <\/div><\/div><\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

The breath of history<\/h2>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t\t Read more<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t <\/div><\/div><\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Mets\u00e4stysel\u00e4myksi\u00e4<\/h2>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t\t Lue lis\u00e4\u00e4<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t <\/div><\/div><\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Hunting experiences<\/h2>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t\t Read more!<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t <\/div><\/div><\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Viihtyis\u00e4t kokoustilat<\/h2>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t\t Lue lis\u00e4\u00e4<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t <\/div><\/div><\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Laadukasta majoitusta<\/h2>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t\t Lue lis\u00e4\u00e4<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t \t <\/div><\/div><\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>
<\/span> <\/div><\/div>
\n\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/span> <\/div><\/div><\/div>
<\/span> <\/div> <\/div> \n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/div><\/div>\n\t\t<\/div> \n\t<\/div> \n<\/div><\/div>\n\t
<\/div> <\/div>
\n\t
\n\t\t
\n\t\t\t
\"\"<\/div>\n\t
\n\t\t
\n\t\t\t

Info<\/strong><\/p>\n

Rakennettu:<\/em><\/p>\n

Alunperin 1500-luvulla. Nykyinen p\u00e4\u00e4rakennus on rakennettu 1771\u201372. Peruskorjattu t\u00e4ydellisesti 2006-2007. Vuonna 2014 valmistunut laajennusosa palautti kartanon 1800-luvun lopun ulkomuotoon.<\/p>\n

Tunnettuja henkil\u00f6it\u00e4:<\/em><\/p>\n

Magnusson, Gustaf Erik\u00a0 (1902 – 1993)
\nPistolekors, Georg Fredrik (1802 – 1872)
\nTigerstedt , Georg Fredrik (1729 \u2013 1790)
\nTopelius, Zachris\u00a0(1818 \u2013\u00a01898)<\/p>\n\n\t\t<\/div> \n\t<\/div> \n\t\t<\/div> \n\t<\/div> \n\n\t

\n\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t
\n\t\t
\n\t\t\t

Historia<\/h1>\n

Pyyvil\u00e4n kartanon tapahtumarikas historia ulottuu aina 1500-luvulle saakka.Vuosien saatossa kartanolla on ollut monta v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 omistajaa ja se on tarjonnut y\u00f6sijan monelle merkitt\u00e4v\u00e4lle matkamiehelle.<\/h3>\n

Omistajista esimerkkin\u00e4 mainittakoon Ruotsin armeijan everstiluutnantti G. F. Tigerstedt<\/strong>, jonka omistukseen Pyyvil\u00e4 siirtyi vuonna 1789. Pian t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Tigerstedt kuitenkin j\u00e4i kiinni vakoilusta ven\u00e4l\u00e4isten hyv\u00e4ksi ja h\u00e4net mestattiin maanpetturina Rantasalmen kirkonm\u00e4ell\u00e4 joulukuussa\u00a01790. Mestauksen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4n Tigerstedtin on kerrottu hiiviskelev\u00e4n keski\u00f6iseen aikaan Pyyvil\u00e4n puutarhassa.<\/p>\n

Jos kertomuksiin on uskominen, niin Pyyvil\u00e4n kartanon “vihri\u00e4 kammari” toimi aikoinaan Zachris Topeliuksen<\/strong> y\u00f6sijana ja innoitti h\u00e4nen kirjallista tuotantoaan. Nimitt\u00e4in pian Topeliuksen vierailun j\u00e4lkeen vuonna 1859 ilmestyi 1830-luvun suomalaiseen kartanoon sijoittunut romaani Linnaisten kartanon viheri\u00e4 kamari – Gr\u00f6na kammaren i Linnais g\u00e5rd.<\/p>\n

Aivan kartanon l\u00e4hituntumassa sijaitsee Rantasalmen lentokentt\u00e4, jota legendaarinen Mannerheim-risti ritari Gustaf Erik Magnussonin<\/strong> komentama h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4laivue 24 piti kotikentt\u00e4n\u00e4\u00e4n puolentoista kuukauden ajan vuonna 1941. Tuona aikana Majuri Magnussonin tiedet\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4neen kartanon aittarakennusta y\u00f6ssijanaan. Sota-ajan hengess\u00e4 sisustettuun aittaan voi tutustua kartanon pihapiiriss\u00e4.<\/p>\n

Vuodesta 1831 vuoteen 1874\u00a0kartano oli\u00a0pahamaineisten Pistolekorsien\u00a0<\/strong>omistuksessa.\u00a0J\u00e4ljell\u00e4 Pistolekorseista on j\u00e4\u00e4nyt paitsi tilan kauppakirjat nahalle tehtyine karttoineen ja vaunuaitain peruskivineen my\u00f6s muisto Pistolekorsin mustista umpivaunuista, joilla is\u00e4nt\u00e4 toi seuralaisensa yl\u00e4kerran huoneistoon vaimonsa istuessa alakerran salissa.<\/p>\n

Puutarhan p\u00e4\u00e4t\u00f6n mies<\/h3>\n

Georg Fredrik Tigerstedt (1729 – 1790) oli Pyyvil\u00e4n is\u00e4nt\u00e4, mutta surullisen maineensa h\u00e4n saavutti sen vuoksi, ett\u00e4 h\u00e4net mestattiin maanpetoksesta Rantasalmen kirkonm\u00e4ell\u00e4. Samalla h\u00e4n oli viimeinen Ruotsi-Suomen aikana maanpetoksesta julkisesti teloitettu henkil\u00f6. Tigerstedt oli entinen Ruotsin armeijan everstiluutnantti. H\u00e4n\u00a0oli juuri Kustaa III:n sodan puhjettua hankkinut Pyyvil\u00e4n kartanon omistukseensa. Ven\u00e4l\u00e4isten tullessa Rantasalmelle vuonna 1788, muut pit\u00e4j\u00e4n s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset luikkivat pakosalle, mutta Tigerstedt ei halunnut luopua omaisuudestaan. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tti neuvotella yhteisty\u00f6st\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten kanssa. Viholliskenraali Schultz suostui yhteisty\u00f6h\u00f6n, ja niin Tigerstedt ryhtyi vakoojaksi. H\u00e4n antoi ven\u00e4l\u00e4isille tietoja suomalaisista ja heid\u00e4n liikkeist\u00e4\u00e4n. Mik\u00e4li ven\u00e4l\u00e4iset olisivat miehitt\u00e4neet Suomen tai ainakin Rantasalmen, olisi Tigerstedt saanut koko pit\u00e4j\u00e4n omistukseensa. Tigerstedtin salakavala juoni ei kuitenkaan onnistunut, sill\u00e4 5. hein\u00e4kuuta 1789 Ruotsin armeija saavutti sodan suurimman voittonsa Rantasalmen Parkum\u00e4ell\u00e4. Ven\u00e4l\u00e4iseen sotilasasuun pukeutunut Tigerstedt j\u00e4i ruotsalaisten vangiksi, ja h\u00e4nen todettiin johtaneen kasakoita taistelussa. Tigerstedt yritti selviyty\u00e4 tukalasta tilanteesta puhumalla, mutta ruotsalaisten haltuun j\u00e4\u00e4neet ven\u00e4l\u00e4isasiakirjat osoittivat kiistatta Tigerstedtin syyllisyyden. Vaasan hovioikeus tuomitsi Tigerstedtin kuolemaan sek\u00e4 menett\u00e4m\u00e4\u00e4n kunniansa, nimens\u00e4 ja omaisuutensa 21. toukokuuta 1790. Sukunimet\u00f6n Georg Fredrik Erikinpoika mestattiin samaisena vuonna\u00a0joulun j\u00e4lkeen Rantasalmen kirkolla\u00a0runsaslukuisen yleis\u00f6n seuratessa tapahtumia.<\/p>\n

Mestauksen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4n Tigerstedtin on kerrottu kulkevan keski\u00f6iseen aikaan Pyyvil\u00e4n puutarhassa.<\/p>\n

Zachris Topelius<\/h3>\n

Jos kertomuksiin on uskominen, Pyyvil\u00e4st\u00e4 kulkee salak\u00e4yt\u00e4v\u00e4 Pieni Raudanvesi -j\u00e4rven alitse. Salak\u00e4yt\u00e4v\u00e4n alkup\u00e4\u00e4 oli aikoinaan mansardikattoisen p\u00e4\u00e4rakennuksen \u201dvihri\u00e4ss\u00e4 kamarissa\u201d. Salak\u00e4yt\u00e4v\u00e4n ja vihri\u00e4n kamarin kerrottiin olleen my\u00f6s innoittajana Pyyvil\u00e4ss\u00e4 vierailleelle Zachris Topeliukselle sill\u00e4 vuonna 1859 – vain jonkin aikaa Topeliuksen vierailun j\u00e4lkeen – ilmestyi 1830-luvun suomalaiseen kartanoon sijoittunut romaani Linnaisten kartanon viheri\u00e4 kamari – Gr\u00f6na kammaren i Linnais g\u00e5rd.<\/p>\n

Pahamaineiset Pistolekorsit<\/h3>\n

Pistolekorsien kerrotaan saaneen aatelisnimens\u00e4, kun\u00a0Yrj\u00f6 Ollinpoika Leskisen pelasti kuninkaan hengen 30-vuotisessa sodassa. Savosta l\u00e4ht\u00f6isin oleva Leskinen sai aatelisnimens\u00e4 perim\u00e4tiedon mukaan siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n pelasti\u00a0Gustav II Adolfin hengen ampumalla kahdella ratsupistoolilla\u00a0kuninkaan p\u00e4\u00e4lle yritt\u00e4neet paavin sotilaat.\u00a0Leskisen tiedet\u00e4\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4neen pistooleitaan ristiss\u00e4 vy\u00f6ll\u00e4\u00e4n,\u00a0ja kerrotaankin, ett\u00e4\u00a0h\u00e4nen k\u00e4tens\u00e4\u00a0olivat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti\u00a0ristikk\u00e4in my\u00f6s kuningasta pelastettaessaan.\u00a0Pian t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Kustaa II Aadolf kuitenkin kuoli\u00a06. marraskuuta 1632 k\u00e4ydyss\u00e4 L\u00fctzenin taistelussa. Vallan peri\u00a0kuninkaan tuolloin\u00a0vasta 5-vuotias tyt\u00e4r Kristiina. H\u00e4n nousi valtaan t\u00e4ysi-ik\u00e4iseksi tultuaan vuonna 1944. Kuningatar Kristiinan l\u00e4\u00e4nityspolitiikka jakoi\u00a030-vuotisessa sodassa kunnostautuneille upseereille ja virkamiehille aatelisarvoja ja niihin kuuluvia l\u00e4\u00e4nityksi\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 my\u00f6s Leskinen aateloitiin vuonna 1645, ja nimeksi sankarille pantiin G\u00f6ran Olofsson Pistolekors. Legendaariset ristikk\u00e4in olevat pistoolit j\u00e4iv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n Pistolekorsien vaakunaan, johon voi edelleen tutustua Olavinlinnassa<\/a>. Vuodesta 1831 vuoteen 1874 Pyyvil\u00e4n omistaneet Pistolekorsit haudattiin Rantasalmen hautausmaalla sijainneeseen hirsirakenteiseen mauseoleomiin. J\u00e4ljell\u00e4 Pistolekorseista on j\u00e4\u00e4nyt paitsi tilan kauppakirjat nahalle tehtyine karttoineen ja vaunuaitain peruskivineen my\u00f6s muisto Pistolekorsin mustista umpivaunuista, joilla is\u00e4nt\u00e4 toi seuralaisensa yl\u00e4kerran huoneistoon vaimonsa istuessa alakerran salissa.<\/p>\n

Magnussonin laivue<\/h3>\n

Aivan kartanon l\u00e4hituntumassa sijaitsee Rantasalmen lentokentt\u00e4, jota legendaarinen Mannerheim-risti ritari Gustaf Erik Magnussonin komentama h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4laivue 24 piti kotikentt\u00e4n\u00e4\u00e4n puolentoista kuukauden ajan vuonna 1941. Tuona aikana Majuri Magnussonin tiedet\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4neen kartanon aittarakennusta y\u00f6sijanaan.\u00a0Magnussonin tunnettiin erinomaisena johtaja ja kouluttaja, jonka alaisuudessa toimineet h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4yksik\u00f6t olivat jatkosodan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 tuhonneet 1 100 vihollisen konetta omien tappioiden j\u00e4\u00e4dess\u00e4 sotatoimissa vain 53 koneeseen. Magnussonin johtamat lent\u00e4j\u00e4-\u00e4ss\u00e4t\u00a0olivat tunnettuja taistelutahdostaan ja -hengest\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi heid\u00e4n verrattomista lentotaidoistaan liikkuu edelleen paljon tarinoita. Esimerksi kun Magnussonin lentolaivue lensi 3. hein\u00e4kuuta 1941 Rantasalmelle Pyyvil\u00e4n maille rakennetulle lentokent\u00e4lle, niin Brewstereiden kerrottiin tulleen kuin \u201dampiaiset\u201d ja koneiden laskeutuneen my\u00f6hemmin taisteluteht\u00e4vist\u00e4\u00e4n \u201dkauniissa muodotelmassa \u2013 siipi siivess\u00e4 kiinni\u201d.<\/p>\n

Sota-ajan hengess\u00e4 sisustettuun aittaan voi tutustua kartanon pihapiiriss\u00e4. Lis\u00e4ksi Magnussonin laivueen j\u00e4ljilt\u00e4 pihamaalta l\u00f6ytyy viel\u00e4kin silloin t\u00e4ll\u00f6in muiden muassa lentokoneen konekiv\u00e4\u00e4rinammuksia ja kranaatteja.<\/p>\n

Oletko sin\u00e4 seuraava, joka kirjoittaa Pyyvil\u00e4n historiaa?<\/h3>\n

Varaa kartano k\u00e4ytt\u00f6\u00f6si jo t\u00e4n\u00e4\u00e4n!<\/span> <\/a><\/p>\n\n\t\t<\/div> \n\t<\/div> \n\t\t<\/div> \n\t<\/div> \n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/16"}],"collection":[{"href":"\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16"}],"version-history":[{"count":29,"href":"\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/16\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":781,"href":"\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/16\/revisions\/781"}],"wp:attachment":[{"href":"\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}