Info

Rakennettu:

Alunperin 1500-luvulla. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1771–72. Peruskorjattu täydellisesti 2006-2007. Vuonna 2014 valmistunut laajennusosa palautti kartanon 1800-luvun lopun ulkomuotoon.

Tunnettuja henkilöitä:

Magnusson, Gustaf Erik  (1902 – 1993)
Pistolekors, Georg Fredrik (1802 – 1872)
Tigerstedt , Georg Fredrik (1729 – 1790)
Topelius, Zachris (1818 – 1898)

Historia

Pyyvilän kartanon tapahtumarikas historia ulottuu aina 1500-luvulle saakka.Vuosien saatossa kartanolla on ollut monta värikästä omistajaa ja se on tarjonnut yösijan monelle merkittävälle matkamiehelle.

Omistajista esimerkkinä mainittakoon Ruotsin armeijan everstiluutnantti G. F. Tigerstedt, jonka omistukseen Pyyvilä siirtyi vuonna 1789. Pian tämän jälkeen Tigerstedt kuitenkin jäi kiinni vakoilusta venäläisten hyväksi ja hänet mestattiin maanpetturina Rantasalmen kirkonmäellä joulukuussa 1790. Mestauksen jälkeen päättömän Tigerstedtin on kerrottu hiiviskelevän keskiöiseen aikaan Pyyvilän puutarhassa.

Jos kertomuksiin on uskominen, niin Pyyvilän kartanon ”vihriä kammari” toimi aikoinaan Zachris Topeliuksen yösijana ja innoitti hänen kirjallista tuotantoaan. Nimittäin pian Topeliuksen vierailun jälkeen vuonna 1859 ilmestyi 1830-luvun suomalaiseen kartanoon sijoittunut romaani Linnaisten kartanon viheriä kamari – Gröna kammaren i Linnais gård.

Aivan kartanon lähituntumassa sijaitsee Rantasalmen lentokenttä, jota legendaarinen Mannerheim-risti ritari Gustaf Erik Magnussonin komentama hävittäjälaivue 24 piti kotikenttänään puolentoista kuukauden ajan vuonna 1941. Tuona aikana Majuri Magnussonin tiedetään käyttäneen kartanon aittarakennusta yössijanaan. Sota-ajan hengessä sisustettuun aittaan voi tutustua kartanon pihapiirissä.

Vuodesta 1831 vuoteen 1874 kartano oli pahamaineisten Pistolekorsien omistuksessa. Jäljellä Pistolekorseista on jäänyt paitsi tilan kauppakirjat nahalle tehtyine karttoineen ja vaunuaitain peruskivineen myös muisto Pistolekorsin mustista umpivaunuista, joilla isäntä toi seuralaisensa yläkerran huoneistoon vaimonsa istuessa alakerran salissa.

Puutarhan päätön mies

Georg Fredrik Tigerstedt (1729 – 1790) oli Pyyvilän isäntä, mutta surullisen maineensa hän saavutti sen vuoksi, että hänet mestattiin maanpetoksesta Rantasalmen kirkonmäellä. Samalla hän oli viimeinen Ruotsi-Suomen aikana maanpetoksesta julkisesti teloitettu henkilö. Tigerstedt oli entinen Ruotsin armeijan everstiluutnantti. Hän oli juuri Kustaa III:n sodan puhjettua hankkinut Pyyvilän kartanon omistukseensa. Venäläisten tullessa Rantasalmelle vuonna 1788, muut pitäjän säätyläiset luikkivat pakosalle, mutta Tigerstedt ei halunnut luopua omaisuudestaan. Hän päätti neuvotella yhteistyöstä venäläisten kanssa. Viholliskenraali Schultz suostui yhteistyöhön, ja niin Tigerstedt ryhtyi vakoojaksi. Hän antoi venäläisille tietoja suomalaisista ja heidän liikkeistään. Mikäli venäläiset olisivat miehittäneet Suomen tai ainakin Rantasalmen, olisi Tigerstedt saanut koko pitäjän omistukseensa. Tigerstedtin salakavala juoni ei kuitenkaan onnistunut, sillä 5. heinäkuuta 1789 Ruotsin armeija saavutti sodan suurimman voittonsa Rantasalmen Parkumäellä. Venäläiseen sotilasasuun pukeutunut Tigerstedt jäi ruotsalaisten vangiksi, ja hänen todettiin johtaneen kasakoita taistelussa. Tigerstedt yritti selviytyä tukalasta tilanteesta puhumalla, mutta ruotsalaisten haltuun jääneet venäläisasiakirjat osoittivat kiistatta Tigerstedtin syyllisyyden. Vaasan hovioikeus tuomitsi Tigerstedtin kuolemaan sekä menettämään kunniansa, nimensä ja omaisuutensa 21. toukokuuta 1790. Sukunimetön Georg Fredrik Erikinpoika mestattiin samaisena vuonna joulun jälkeen Rantasalmen kirkolla runsaslukuisen yleisön seuratessa tapahtumia.

Mestauksen jälkeen päättömän Tigerstedtin on kerrottu kulkevan keskiöiseen aikaan Pyyvilän puutarhassa.

Zachris Topelius

Jos kertomuksiin on uskominen, Pyyvilästä kulkee salakäytävä Pieni Raudanvesi -järven alitse. Salakäytävän alkupää oli aikoinaan mansardikattoisen päärakennuksen ”vihriässä kamarissa”. Salakäytävän ja vihriän kamarin kerrottiin olleen myös innoittajana Pyyvilässä vierailleelle Zachris Topeliukselle sillä vuonna 1859 – vain jonkin aikaa Topeliuksen vierailun jälkeen – ilmestyi 1830-luvun suomalaiseen kartanoon sijoittunut romaani Linnaisten kartanon viheriä kamari – Gröna kammaren i Linnais gård.

Pahamaineiset Pistolekorsit

Pistolekorsien kerrotaan saaneen aatelisnimensä, kun Yrjö Ollinpoika Leskisen pelasti kuninkaan hengen 30-vuotisessa sodassa. Savosta lähtöisin oleva Leskinen sai aatelisnimensä perimätiedon mukaan siitä, että hän pelasti Gustav II Adolfin hengen ampumalla kahdella ratsupistoolilla kuninkaan päälle yrittäneet paavin sotilaat. Leskisen tiedetään säilyttääneen pistooleitaan ristissä vyöllään, ja kerrotaankin, että hänen kätensä olivat näyttävästi ristikkäin myös kuningasta pelastettaessaan. Pian tämän jälkeen Kustaa II Aadolf kuitenkin kuoli 6. marraskuuta 1632 käydyssä Lützenin taistelussa. Vallan peri kuninkaan tuolloin vasta 5-vuotias tytär Kristiina. Hän nousi valtaan täysi-ikäiseksi tultuaan vuonna 1944. Kuningatar Kristiinan läänityspolitiikka jakoi 30-vuotisessa sodassa kunnostautuneille upseereille ja virkamiehille aatelisarvoja ja niihin kuuluvia läänityksiä. Tässä yhteydessä myös Leskinen aateloitiin vuonna 1645, ja nimeksi sankarille pantiin Göran Olofsson Pistolekors. Legendaariset ristikkäin olevat pistoolit jäivät elämään Pistolekorsien vaakunaan, johon voi edelleen tutustua Olavinlinnassa. Vuodesta 1831 vuoteen 1874 Pyyvilän omistaneet Pistolekorsit haudattiin Rantasalmen hautausmaalla sijainneeseen hirsirakenteiseen mauseoleomiin. Jäljellä Pistolekorseista on jäänyt paitsi tilan kauppakirjat nahalle tehtyine karttoineen ja vaunuaitain peruskivineen myös muisto Pistolekorsin mustista umpivaunuista, joilla isäntä toi seuralaisensa yläkerran huoneistoon vaimonsa istuessa alakerran salissa.

Magnussonin laivue

Aivan kartanon lähituntumassa sijaitsee Rantasalmen lentokenttä, jota legendaarinen Mannerheim-risti ritari Gustaf Erik Magnussonin komentama hävittäjälaivue 24 piti kotikenttänään puolentoista kuukauden ajan vuonna 1941. Tuona aikana Majuri Magnussonin tiedetään käyttäneen kartanon aittarakennusta yösijanaan. Magnussonin tunnettiin erinomaisena johtaja ja kouluttaja, jonka alaisuudessa toimineet hävittäjäyksiköt olivat jatkosodan päättyessä tuhonneet 1 100 vihollisen konetta omien tappioiden jäädessä sotatoimissa vain 53 koneeseen. Magnussonin johtamat lentäjä-ässät olivat tunnettuja taistelutahdostaan ja -hengestään. Lisäksi heidän verrattomista lentotaidoistaan liikkuu edelleen paljon tarinoita. Esimerksi kun Magnussonin lentolaivue lensi 3. heinäkuuta 1941 Rantasalmelle Pyyvilän maille rakennetulle lentokentälle, niin Brewstereiden kerrottiin tulleen kuin ”ampiaiset” ja koneiden laskeutuneen myöhemmin taistelutehtävistään ”kauniissa muodotelmassa – siipi siivessä kiinni”.

Sota-ajan hengessä sisustettuun aittaan voi tutustua kartanon pihapiirissä. Lisäksi Magnussonin laivueen jäljiltä pihamaalta löytyy vieläkin silloin tällöin muiden muassa lentokoneen konekiväärinammuksia ja kranaatteja.

Oletko sinä seuraava, joka kirjoittaa Pyyvilän historiaa?

Varaa kartano käyttöösi jo tänään!